Säätiön historia

Kurikan kaupunki perusti Samuli Paulaharjun Säätiön ja lahjoitti peruspääomaksi 250 000 markkaa säädekirjalla 13.10.1998 sekä myönsi vuoden 1999 talousarviossa varoja toiminnan aloittamiseen. Patentti- ja rekisterihallitus antoi luvan säätiön perustamiseen ja vahvisti sen säännöt 25.11.1998. Säätiö merkittiin säätiörekisteriin 7.6.1999.

Säätiön alkuvuosien historiaa on kuvattu yksityiskohtaisesti Säätiön vuosikirjassa 2009 olevassa Marjut Paulaharjun artikkelissa Säätiön kymmenen vuotta. Seuraavassa esitetään muutamia keskeisiä kohtia.

Sääntöjensä mukaan säätiön tarkoituksena on tukea Pohjanmaan kulttuurielämää, kansanperinteen keräämistä ja keruutulosten julkaisemista sekä kotiseututyön ja perinteisen käsityötaidon kehittämistä ja harrastamista, sekä edistää Samuli Paulaharjun elämäntyön tunnetuksi tekemistä. Sääntöjä ajanmukaistettiin vuonna 2013, jolloin tarkoitus pysyi ennallaan, mutta tarkoituksen toteuttamistapoja laajennettiin hieman. Mm. säätiön tarkoituksen mukainen julkaisutoiminta kirjattiin sääntöihin. Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti uudistetut säännöt 3.7.2013, ja ne ovat luettavissa toisaalla näillä sivuilla.

Samuli Paulaharjun Säätiön hallituksen ja valtuuskunnan ensimmäiset kokoukset pidettiin Kurikassa 24.5.1999. Kokoonkutsujana toimi Kurikan kaupunginhallituksen valtuuttamana kotiseutuneuvos Anelma Laurila. Valtuuskunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin dosentti Osmo Rinta-Tassi ja hallituksen puheenjohtajaksi Anelma Laurila. Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet sekä toimihenkilöt on esitetty jäljempänä.

Toiminta alkuvuosina
Valtakunnallistuminen
Seminaarit
Elämäntyön tunnetuksi tekeminen
Palkinnot ja apurahat
Pohjalaisen kulttuurimaiseman säilyttäminen
Vuosikirjat
Tunnustus säätiölle vuonna 2008
Säätiön sääntöjen uudistus
Hallituksen jäsenet 1999–2016
Työvaliokunta
Valtuuskunnan jäsenet 1999–2016
Hallituksen  sihteerit
Tilintarkastajat

Toiminta alkuvuosina

Säätiön toiminta haki alkuvuosina muotoaan. Peruspääoma oli melko pieni, joten sen tuotoilla ei voinut esim. apurahojen muodossa tukea tarkoituksen mukaista työtä. Sen sijaan säätiö pyrki mm. rohkaisemaan Samuli Paulaharjun tuotantoon keskittyviä lukupiirejä ja valmisteli esityksiä kaupungille mm. Paulaharjun muistomerkin paikoitustilojen parantamisesta sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön suojelemisesta. Vuonna 2000 säätiö järjesti yhdessä Kurikka-Seuran kanssa Paulaharjun syntymän 125-vuotisjuhlaseminaarin. Hallituksen puheenjohtaja Anelma Laurila, joka on myös Kurikka-Seuran puheenjohtaja, ideoi Paulaharju-instituutin perustamista Kurikkaan järjestöjen yhteistyönä. Tämä hanke siirtyi kokonaan Kurikka-Seuran kehittelyyn vuonna 2003 säätiön hallituksen puheenjohtajan vaihduttua.

Valtakunnallistuminen

Vuodesta 2003 alkaen säätiön toiminta keskittyi entistä selkeämmin maakunnalliseen ja valtakunnalliseen työhön, ja se pyrki jättämään paikallisen toiminnan kotiseutuyhdistyksille. Vuonna 2003 säätiö järjesti yhdessä Äidinkielen opettajain liiton kanssa valtakunnallisen perinteenkeruukilpailun yläasteen ja lukion oppilaille. Yhteistyössä olivat mukana myös Jyväskylän yliopiston äidinkielen opiskelijat, Kurikan kaupunki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkisto, sekä kustannusosakeyhtiöt WSOY ja Otava.

Vuonna 2004 säätiö kutsui Kurikan ala-asteen oppilaita järjestämään Minun Kurikkani -näyttelyä. Oppilaat kertoivat omasta kotiseudustaan piirroksin, käsitöin, taide- ja perinnetöin, ja koululaiset myös rakensivat näyttelyä. Näyttelyä tukivat Kurikka-lehti ja Kurikan kaupunki.

Vuonna 2005 alkoi valtakunnallinen kansanperinteen ja kulttuurin keruukilpailu ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ja samaan aikaan näiden opettajille oma perinteenkeruukilpailu. Myös näissä olivat mukana Äidinkielen Opettajain Liitto ja SKS:n kansanrunousarkisto. Samaan aikaa aloitettiin vuoden kestävä kädentaitokilpailu Etelä-Pohjanmaan ammatillisten ja koti- ja taideteollisten oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailun sponsorina toimi Ruukki Oy.

Vuonna 2008 järjestettiin valtakunnallinen perinteenkeruukilpailu yhteistyössä Sanomalehtien paikallislehtineuvottelukunnan, Paikallislehtien päätoimittajayhdistys ry:n ja SKS:n kansanrunousarkiston kanssa. Keruukilpailujen palkitut työt on julkaistu säätiön vuosikirjoissa 2003, 2006, 2009 ja 2011. Alkuperäiset työt on luovutettu SKS:n kansanrunousarkistoon tutkijoiden käyttöön.

Seminaarit

Vuodesta 2003 alkaen säätiö on järjestänyt seminaareja Pohjanmaan kulttuurielämän tukemiseksi, kotiseututyön ja perinteisen käsityötaidon arvostuksen kohottamiseksi Kurikassa, Seinäjoella ja Jurvassa. Seminaareista on näillä sivuilla oma lukunsa. Ensimmäinen seminaari oli Kärrynpyörästä kännykkään, ja se pyrki valottamaan eteläpohjalaisen yrittämisen tietä maailmalle ja sen yhteyksiä muuhun kulttuuriin. Samassa yhteydessä valmistettiin säätiön esite sekä www-sivusto. Myös muut seminaarit Murretta ja sanataidetta (2004), Hantvärkistä maailmanmarkkinoille (2006), Pohjalaisen sielun maisena (kymmenvuotisjuhlaseminaari 2008), Kalustevalmistuksen perinne ja tulevaisuus (2010), Kuhinaa Kyrönjoessa ja sen rantamilla(2012) ja Samuli Paulaharjun huumori (2015) ovat liikkuneet kulttuurin ja elinkeinoelämän rajapinnoilla. Tämän on ajateltu erityisesti tekevän kunniaa Samuli Paulaharjulle, veistonopettajalle, taitavalle piirtäjälle, kansanperinteen kerääjälle ja kirjailijalle.

Seminaarien ohjelmaa kuvataan näiden sivujen kohdassa Säätiön seminaarit. Suuri osa esityksistä on Säätiön vuosikirjoissa; näistä viimeiset ovat myös ladattavissa pdf-muodossa.

Seminaareissa ovat olleet yhteistyökumppaneina ja/tai tukijoina Äidinkielen Opettajain liitto, SKS:n kansanrunousarkisto, Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan Rahasto, Etelä-Pohjanmaan Liitto, E-P:n Lehtiseura, Kurikan kaupunki, Kurikan kaupungin kulttuuritoimi, Kurikan kirjakauppa, Kurikan yhteiskoulu, Kurikan Rotaryklubi, Ilkan Lehtimiesseura, Pohjalainen Yrittäjä, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, Kurikan Yrittäjät, sekä lukuisat yrittäjät kuten Arla, Beamnet, Efic Insinööritoimisto, Fennia Vakuutus, Hotelli Pitkä-Jussi, I-print, Ilkka, Jokipiin Pellava, JSP Oy, Komas, Konepaja Juhani Mäkivirta Oy, Kurikan kaukolämpö,  Kurikan Nordea, Kurikan Osuuspankki, Kurikan Vesilaitos, Kurikka-lehti, LM Tech Oy, Lohi-Met Ky, Lähi-Tapiola, Mainostalo Maiseri,  MSK Group, M Ylinen Oy, OmaSp, Painotalo Casper, Parkanon Säästöpankki, Pohjanmaan Kaluste, POP-pankki, Rakennusliike S. Ollila, Reinontupa, Ruukki Oy, Sella sisustuskeskus, Velsafe Cabins.

Paulaharjun elämäntyön tunnetuksi tekeminen

Vuonna 2005 Marjut Paulaharju kokosi Samuli Paulaharjun Etelä-Pohjanmaata koskevat lehtiartikkelit julkaisuksi Kytösavujen mailla (WSOY).

Säätiö teetti 10-vuotistaipaleensa merkeissä vuonna 2008 Samuli Paulaharjun elämästä ja tuotannosta kertovan DVD-tallenteen. Sitä jaettiin mm. juhlaseminaarissa seminaarin osallistujille. Hanketta tukivat WSOY:n kirjallisuussäätiö ja Kurikan kaupungin kulttuuritoimi.

Samassa seminaarissa julkistettiin Samuli Paulaharjun Rintakyliä ja larvamaita -teoksen äänikirja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Samuli Paulaharjun Säätiön yhteistyönä toimittamana. Lukijana oli Osmo Rinta-Tassi.

Paulaharjun syntymästä oli kulunut 140 vuotta vuonna 2015, ja vuoden aikana pyrittiin hänen elämäntyötään tuomaan esille monin tavoin. Kurikan kaupunki nimesi Säätiön esityksestä vuoden Samuli Paulaharjun teemavuodeksi, jolloin mm. kouluissa pidettiin hänen työtään esillä. Samoin kaupunki päätti Säätiön esityksestä, että Kampikylässä oleva Karhuvuoren vaelluspolku nimettiin Paulaharjun poluksi. Elokuun 8. päivänä paljastettiin Samuli Paulaharjun käymän Kurikan ensimmäisen kansakoulun seinään kiinnitetty muistolaatta. Samana vuonna järjestettiin juhlaseminaari Samuli Paulaharjun huumori, jonka esitykset ovat Säätiön vuoden 2015 vuosikirjassa.

Kesällä 2015 esitettiin Kurikan museonmäen kesäteatterissa Paulaharjun elämästä kertova kesäteatterinäytelmä Reppuherra yhdessä Kurikka-Seuran ja Kurikan harrastelijateattereiden Synkyn ja Jurvan harrastajateatterin kanssa. Yhteensä näytelmä esitettiin neljä kertaa ja sen näki yli 800 katsojaa. Näytelmän käsikirjoittaja oli FT Kirsti Manninen ja sen ohjasi ohjaaja-näyttelijä Eija-Irmeli Lahti. Esitysten jälkeen Paulaharjusta ja hänen työstään ja kirjoistaan kertoivat eri näkökulmista Kirsti Manninen, Kalevi Kivistö ja Jouko Tuomisto. Kaikki juhlavuoden tapahtumat sujuivat hyvin ja olivat suosittuja.

Säätiön myöntämät palkinnot ja apurahat

Säätiö jakoi ensimmäisen kannustuspalkintonsa FM Arja Toivaselle musiikkineuvos Lasse Lintalan muistokirjan kokoamista varten (juhlaseminaarin yhteydessä vuonna 2008).  Samassa juhlaseminaarissa vuonna 2008 annettiin kunniakirja Seppo Tairalle, joka on tehnyt suuren kulttuuriteon tallentamalla piirroksillaan vanhaa Kurikkaa.

Vuonna 2009 säätiö myönsi apurahan Maiju Tuiskulle (Turun yliopistoon suoritettava, folkloristiikan alaan liittyvä pro gradu -työ ”Puukkojunkkariuden ja pohjalaisuuden representaatiot Samuli Paulaharjun etnografioissa” käsittelee puukkojunkkariutta ja pohjalaisuutta Samuli Paulaharjun keräelmien ja kansankuvauksen valossa.)

Vuonna 2011 säätiö antoi apurahan Käräjävuori-elokuvan tekijöille. Säätiö pyrkii edistämään toimintaperiaatteidensa mukaan myös pohjalaista kulttuuria, ja elokuvahanke täyttää säätiön toiminnan tavoitteet erinomaisesti. Säätiö pitää tärkeänä Käräjävuorentie-elokuvan alleviivaamia arvoja: omien juurien, kotiseudun, yhteisön ja perheen merkitystä.

Vuonna 2014 Säätiö aloitti uuden tunnustuspalkinnon, johon liittyy kunniakirjan ohella rahallinen tunnustus. Ensimmäinen jaettiin Kurikan kulttuuripäivien avajaisissa 4.4.2014 valokuvaaja Petri Kapaselle, joka on tallentanut kurikkalaista ja Kyrönjokialueen luontoa ja elämää vuosikymmenien ajan. Toinen tunnustuspalkinto jaettiin 140-vuotisjuhlaseminaarissa 14.4.2015 Osmo Rinta-Tassille hänen ansioistaan alueen historian tutkijana ja Kyröönjoki – Meirän joki -teoksen vastaavana toimittajana.

Vuonna 2014 Säätiö tuki apurahalla Marjut Paulaharjun kirjan Monena mies matkallakirjoittamista. Kirja ilmestyi e-kirjana joulukuussa 2015.

Pohjalaisen kulttuurimaiseman säilyttäminen

Vuonna 2007 säätiö luovutti Etelä-Pohjanmaan liitolle julkilausuman, jossa säätiö esitti huolensa Kyrönjoen perinnemaiseman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten riittämättömästä suojelemisesta. Säätiö ehdotti maakunnallisen hankkeen aloittamista Kyrönjoen kansallismaiseman hoitamiseksi kokonaisvaltaisesti.

Samassa yhteydessä dosentti Osmo Rinta-Tassi tiedotti säätiön tukemasta Kyrönjoki-teoshankkeesta. Teoksessa esitellään sekä Kyrönjoen ja jokivarren historiaa että nykypäivää. Työryhmässä ovat mukana professori Janne Vilkuna ja FT, Suomen historian erikoistutkija Heikki Rantatupa.

Rinta-Tassin johtama tutkijaryhmä sai 2008 Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta apurahaa Kyrönjoen ja jokivarren historiaa ja nykypäivää koskevan teoksen laatimiseen.

Säätiö teki uuden avauksen kotiseututyön alalla vuonna 2012 ryhtymällä kustantamaan Rinta-Tassin työryhmän kuva- ja karttakirjaa Kyröönjoki – meirän joki. Se antaa hyvän perspektiivin Kyrönjoen alueen historiaan, jokialueen topografiaan, elinkeinoihin ja maisemiin. Se on kunnianosoitus Samuli Paulaharjulle, joka viimeisimmässä suurteoksessaan Rintakyliä ja larvamaita kuvaa elävästi jokea ja sen monia luomia. Teos valmistui 2013 ja kiinnostus maakunnassa ja sen ulkopuolella oli niin suuri, että ennakkomyynti onnistui hyvin.

Vuosikirjat

Säätiö on toimittanut vuosikirjat 2003 ja 2006, 2009, 2011, 2013 ja 2015, joihin on koottu seminaarien esitelmät sekä kansanperinteeseen ja kulttuuriin liittyvien keruukilpailujen palkitut työt. Vuosikirjojen toteutumista on avustanut Kurikan kaupungin kulttuuritoimi. Viimeisimmät vuosikirjat ovat ladattavissa pdf-muodossa näiltä kotisivuilta.

Tunnustus säätiölle vuonna 2008

Kurikan kaupunki juhlisti säätiön panosta suomalaisen kulttuurin tukemisessa ojentamalla itsenäisyyspäivän juhlassa Vuoden kulttuuriteko -palkinnon.

Säätiön sääntöjen uudistus

Keskeinen hallinnollinen muutos on ollut Säätiön sääntöjen uudistus, josta on keskusteltu jo usean vuoden ajan, mutta se on lykkääntynyt. Uudet modernisoidut säännöt, joissa on otettu huomioon mm. säätiölain muuttuneet vaatimukset tilintarkastuksen suhteen, hyväksyttiin valtuuskunnassa 24.11.2012, ja Säätiörekisterin tekemät vähäiset korjausehdotukset valtuuskunnassa 10.4.2013. Menettelyjä, joilla Säätiö toteuttaa tarkoitustaan, täsmennettiin ja lavennettiin kattamaan monipuolisemmin Säätiön tarkoituksen mukainen toiminta. Valtuuskunnan jäsenten valintamenettelyä ja joustavuutta hallituksen jäsenmäärissä parannettiin selkeämmäksi ja toimivammaksi. Uudet säännöt löytyvät kokonaisuudessaan näiltä kotisivuilta.

Hallituksen jäsenet 1999–2016

Hannu Alanen (4/2008–)
Jussi Hietikko (2016–)
Arja Hissa (2004–2015)
Satu Jarva (4/2008–2010)
Eija-Irmeli Lahti (2010–, varapj. 2016–)
Merja Latvala (2013–)
Anelma Laurila (1999–2004, pj. 1999–2003, siirtyi valtuuskuntaan 2004)
Väinö Lehtinen (varapj 1999, †2000)
Minna Leppinen (1999–2012, sihteeri 1999–2006, rahastonhoitaja 2003–2006)
Juha Mikkilä (2004–2015, varapj. 5/ 2006–2015)
Marjut Paulaharju (1999–2012, pj. 2003–2012)
Sauli Paulaharju (1999–2005)
Lauri Rinta-Kanto (2016–, pj. 2016–)
Oiva Rinta-Kurikka (1999–2005, varapj. 2001–2002, siirtyi valtuuskuntaan 2005)
Katja Rinta-Nikkola (2016–)
Heikki Rinta-Rahko (2007–)
Osmo Rinta-Tassi (1999–2004, siirtyi valtuuskuntaan 2004)
Kristiina Salo (2002–2006, varapj. 2/2003–4/2006, vt. rahastonhoitaja 1/2005–8/2005)
Minna Silander (2006)
Tapani Tuohiniemi (2006–2007)
Jouko Tuomisto (2012–2015, pj. 2012–2015)
Kari Öörni (2005–2007)

Hallitus on kokoontunut 2–5 kertaa vuodessa tarpeen mukaan, usein on neuvoteltu puhelimitse tai sähköpostitse.

Työvaliokunta

Anelma Laurila
Oiva Rinta-Kurikka
Väinö Lehtinen
Minna Leppinen (siht.)

Työvaliokunta toimi puheenjohtajan ja sihteerin apuna asioiden valmistelussa vuosina 1999–2003.

Valtuuskunnan jäsenet 1999–2016

Heikki Hautala (2010–2016)
Antti Iso-Koivisto (2012–)
Alpo Keinänen (2006–2010)
Reijo Kiskola (2015–, pj. 2015–)
Kalevi Kivistö (1999–, pj. 2007–2014)
Pekka Laaksonen (1999–)
Esa Latva-Rasku (2006–2007)
Jorma Laulaja (2007–2015)
Anelma Laurila (1999–2006, valtuuskunnan sihteeri 1999–2003)
Väinö Lehtinen (1999, †2000)
Minna Leppinen (1999–2006, siirtyi hallitukseen)
Arvo Pakka (2007–2016)
Kimmo Paulaharju (2014–)
Marjut Paulaharju (1999–2012, varapj. 1999–2004)
Sauli Paulaharju 2003–10/2005)
Riitta Pihlajamäki (2015–)
Oiva Rinta-Kurikka (1999–2010, varapj 2005–2006)
Osmo Rinta-Tassi (1999–2015, pj. 1999–2000)
Marjo Timonen (2001–, varapj. 2012–)
Jouko Tuomisto (1999–, pj. 2001–2006, varapj. 2007–2012)
Petri Varsta (2015–)
Terhi Vuojala-Magga (2012–)
Valtuuskunta on kokoontunut sääntömääräisiin vuosi- ja syyskokouksiin, joinakin vuosina kevätkokous on pidetty Helsingissä, syyskokous aina Kurikassa.

Hallituksen  sihteerit

Minna Leppinen (1999–2006)
Arja Hissa (vt. 1/2005–4/2005)
Saara Ujainen (sihteeri ja rahastonhoitaja 2005–2007)
Johanna Ujainen (sihteeri ja rahastonhoitaja 2007–2008)
Raimo Teräväinen (sihteeri, rahastonhoitaja ja kirjanpitäjä 2009–2011)
Pirkko Paaermaa (sihteeri ja rahastonhoitaja 2012–)

Tilintarkastajat

Veikko Tuohimäki, HTM (varalla ekonomi Pentti Kujanpää, HTM) ja ekonomi, pankinjohtaja Pekka Nokso (varalla toimitusjohtaja Kari Pihlajamäki, KHT) (1999–2010)

Sirpa Hemminki, HTM (2011–).